Suomenlinnan Rannikkotykistökilta Ry

yla.gif (25774 bytes)

Lippurykmentin komentajat 1918 - 1998
(Suomenlinna Coast Artillery Regiment's CO's 1918-1998)

Eversti Arno Axel Almqvist (23.9.1881 - 5.3.1940, komentaja 7.5.1918 - 17.9.1923) Almqvist kävi Haminan Kadettikoulua, kunnes se lakkautettiin. Tämän jälkeen hän siirtyi Pietariin Mihailovin Tykistöopistoon. Hän palveli ensimmäisen maailmansodan syttyessä kapteenina Kronstadtin linnoitustykistössä. Vapaussotaan hän otti osaa I Raskastykistöpatterin päällikkönä. Ylipäällikkö määräsi 6.5. Almqvistin Suomenlinnan Linnoitustykistön (nykyinen Suomenlinnan Rannikkorykmentti) päälliköksi ja 1. Suomalaisen Raskastykistöpatterin kantajoukoksi tulevalle aselajimuodostelmalle. Näin saatiin Linnoitustykistön komentajaksi mies joka asiantuntemuksellaan, järkähtämättömyydellään ja uupumattomalla tarmollaan tuli olemaan alaistensa esikuvana, opettajana ja ohjaajana joukko-osaston alkuvaiheitten vaikeissa oloissa. Ennen kaikkea majuri (myöhemmin eversti) Almqvist oli mies joka kykeni Linnoitustykistöstä luomaan kehittyneen ja taistelukelpoisen rannikkotykistöjoukko-osaston. RT 1:n olot ja järjestelyt tulivat olemaan mallikuvana muille RT-joukko-osastoille. Almqvist kaatui talvisodassa Mikkelissä ilmapommituksessa.

Eversti Väinö Salomon Marjanen (24.11.1886- , komentaja 17.9.1923 - 7.3.1942) suoritti diplomi-insinöörin tutkinnon vuonna 1914. Hän toimi erilaisissa insinöörin tehtävissä sekä ennen että jälkeen kansalaissodan. Erilaisten jatkokoulutusvaiheiden kautta hän siirtyi upseerin uralle. Sotakorkeakoulun hän kävi 1933-34. Vuoden 1942 jälkeen hän toimi mm. Merivoimien esikunnan linnoitusosaston päällikkönä. Marjanen jäi reserviin vuonna 1946.

Eversti Niilo Nikolai Sario (1895 - 1963, komentaja 7.3.1942 - 11.6.1953) ylennettiin kenraalimajuriksi ja siirtyi RT 1:stä Uudenmaan Sotilasläänin komentajaksi vuosiksi 1953 - 55

Eversti Toivo Erik Immanuel Reponen (9.7.1900 - 14.6.1960, komentaja 11.6.1953 - 12.5.1960) oli ensimmäinen kadettiupseeri joukko-osaston komentajana. Hän kävi kadettikurssi 6:n 1923-1925 ja Sotakorkeakoulun 1935 - 1937.Vuonna 1946 - 53 hän oli Merisotakoulun johtajana ennen kuin nimitettiin RT 1:n komentajaksi.

Eversti Väinö Ilmari Mikael Karvinen (s 27.11. 1907, SlRtR:n komentaja 1960 - 1966) tuli rykmentin komentajaksi Turun Rannikkotykistörykmentin komentajan tehtävästä. Kadettikoulun 1.rt-kurssin hän kävi 1927 - 1929 ja Sotakorkeakoulun 1935 - 1937. Hänet määrättiin rannikkotykistön tarkastajaksi ja ylennettiin kenraalimajuriksi vuonna 1967. Hän kuitenkin erosi palveluksesta samana vuonna. Väinö Karvinen oli siis mukana silloista Helsingin Kiltaa perustettaessa. Hänen suhtautumisensa Helsingin Kiltaan ja sen kehittämiseen, itsenäistymiseen ja rekisteröintiin on aina ollut erittäin lämmin ja kannustava. Yhtenä osoituksena tästä on ollut hänen uuttera osallistumisensa killan tilaisuuksiin, muun muassa vuosikokouksiin, niin kauan kun hänen terveytensä on sen sallinut.

Eversti Veikko Vuorela (s 10.3. 1910, SlRtR:n komentaja 1967) tuli komentajaksi Pääesikunnan tykistöosaston päällikön tehtävistä. Hän on käynyt 4. rt -kadettikurssin 1931 - 1933 ja Sotakorkeakoulun 1947 - 1948. Veikko Vuorelan aika rykmentin komentajana oli lyhyt, sillä vuosina 1968-1969 hän toimi rannikkotykistön tarkastajana, mistä tehtävästä jäi eläkkeelle. Eversti Vuorelan vaikutus Kiltaan ei ollut kovin suuri lyhyestä komentajakaudesta johtuen, mutta suhtautuminen oli positiivinen. Tämän osoittaa sekin seikka, että hän eläkkeelle jäätyäänkin on silloin tällöin osallistunut vuosi-kokouksiin.

Eversti Heikki Veli Seppälä (s 20.11. 1917, k 2.2. 1971, SlRtR:n komentaja 1968 - 1971) oli ennen rykmenttiin tuloaan toiminut KotRPston komentajana. Kadettikoulun hän oli käynyt 13. merikadettikurssilla 1938 - 1941 ja Sotakorkeakoulun 1949 - 1951. Eversti Seppälä kuoli yllättäen palveluksessaan ollessa, ja hänen hautajaisensa pidettiin Suomenlinnan kirkossa. Eversti Seppälän kiinnostusta kiltaa kohtaan osoittaa muun muassa se seikka, että hän kertausharjoituksen ja siellä onnistuneen harjoitusvaiheen jälkeen henkilökohtaisesti kiitti onnistumisesta vastanneen henkilön ja järjesti hänet Killan johtokuntaan.

Eversti Pentti Aarne Elomaa (s 8.3. 1919, SlRtR:n komentaja 1971 - 1976) oli ennen rykmentin komentajan tehtäviä Rannikkotykistökoulun johtaja. Pentti Elomaa kävi 15. merikadettikurssin 1941- 1943 ja Sotakorkeakoulun 1951 - 1952. Pentti Elomaan komentaja-aikana tapahtui lopulta SlRtR:n muutto Suomenlinnasta Santahaminaan. Muuttoa oli kuitenkin valmisteltu aikaisempien komentajien aikana. Pentti Elomaa jäi vuonna 1976 eläkkeelle komentajan tehtävistä. Pentti Elomaa pyrki auttamaan kiltaa aina kun apua pyydettiin.

Eversti Aarno Ensio Hukari (s 14.7. 1920, k 3.10. 1978, SlRtR:n komentaja 1976 - 1978) oli Pääesikunnan rannikkotykistötoimiston päällikkönä ennen tuloaan rykmentin komentajaksi. Hän oli käynyt 16. merikadettikurssin 1943 -44 ja Sotakorkeakoulun 1961 - 63. Eversti Hukari kuoli 3.10. 1978 lento-onnettomuudessa, jossa Ilmavoimien DC-3 putosi järveen. Hukari oli jämerä ja jopa pelätty sotilas, jonka kanssa kiltalaiset kuitenkin tulivat erittäin hyvin toimeen.

Eversti Leo Olavi Vehmas (s 22.4. 1932, k 23.3 1991, SlRtR:n komentaja 1979 - 1980) joutui yllättäen everstiluutnanttina ottamaan vastaan komentajan tehtävät eversti Hukarin kuoltua lento-onnettomuudessa. Hänkin tuli komentajaksi Pääesikunnan rannikkotykistötoimiston päällikön tehtävistä. Hän oli käynyt 26. merikadettikurssin 1953 - 1955 ja Sotakorkeakoulun 1963 - 1965. Hän ehti vielä toimia ESSlE:n esikuntapäällikkönä ennen kuin jäi eläkkeelle vuonna 1984. Olavi Vehmas kuoli keväällä 1991 sairauden murtamana. Olavi Vehmas oli aktiivinen ja Killan merkityksen hyvin ymmärtänyt komentaja, jonka kanssa yhteydenpito oli tiivistä ja jatkuvaa. Vehmaksen aikana ideoitiin Linnake-lehti sekä aloitettiin killan toiminnan sekä killan ja rykmentin yhteistyön "linjakeskustelut", joissa yritettiin hahmottaa toimintakuvaa hieman yhtä kautta pidemmälle. Hänen kaudellaan voitaneenkin katsoa alueellisesta aselajikillasta tulleen selkeästi joukko-osastokilta.

Eversti Torsti Kalervo Lahti (s 10.3. 1932, SlRtR:n komentaja 1981-1986) oli myös everstiluutnantti tullessaan rykmentin komentajaksi Hangon Rannikkotykistö- patteriston komentajan tehtävistä. Hän kävi 26. merikadettikurssin 1953-1955 eli saman kurssin kuin Olavi Vehmas. Myös Sotakorkeakoulun hän kävi 1963-65 niin kuin Vehmas. Torsti Lahti jäi eläkkeelle rykmentistä vuoden 1986 loppupuolella. Torsti Lahti jatkoi Olavi Vehmaksen aktiivista ja killan toimintaa sekä tukevaa että arvostavaa linjaa. Killan asema rykmentin kiltana vakiintui. Hänen kaudelleen osuivat killan ehkä suurimmat projektit, Kajanuksen saunan entisöinti ja Järvön kiltamajan rakentaminen. Hänen kaudellaan otettiin myös käyttöön musta kiltabaretti ja kiltamerkki. Torsti Lahti on eläkkeelle jäätyäänkin toiminut aktiivisesti Killassa ja Killan johtokunnassa eri tehtävissä.

Eversti Juhani Niska (s 2.9. 1937, SlRtR:n komentaja 1986 - 1987) tuli ylioppilaaksi Hangon Yhteislyseosta vuonna 1956 ja kävi merikadettikurssi 29:n Merisotakoulussa 1957-59. Sotakorkeakoulun Juhani Niska kävi 1967 - 1969. Palveltuaan Pääesikunnan suunnitteluosaston päällikkönä 1979-1985 hän kävi US Army War Collegen 1985-1986. Palattuaan Yhdysvalloista hän oli Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentin komentajana 1986 - 1987, jonka jälkeen hänet nimitettiin rannikkotykistön tarkastajaksi Pääesikuntaan, josta hän jäi eläkkeelle helmikuun lopussa 1992. Eversti Niska jatkoi jo hyväksi havaittua kahden edeltäjänsä noudattamaa linjaa. Järvön urakan saattaminen valmiiksi runsaine kuljetustarpeineen sai häneltä varauksettoman tuen ja samoin monet muutkin Killan hankkeet. Eversti Niskan kanssa jatkettiin jo aikaisemmin laaditun "pitkän tähtäimen suunnitelman" toteuttamista; killan ja rykmentin yhteistyön kehittämistä.

Eversti Asko Kilpinen (s 6.9. 1938, SlRtR:n komentaja 1987 - 1992) suoritti 32. merikadettikurssin 1960 - 1962 ja Sotakorkeakoulun Suomessa 1974 - 75 sekä Ruotsissa 1972 - 74. Ennen rykmentin komentajaksi tuloaan hän oli opettajana Sotakorkeakoulussa. Asko Kilpinen jatkoi jo hyväksi havaittua linjaa ja osallistui johtokunnan kokouksiin kun suinkin vain ehti. Eversti Kilpisen aloitteesta Kilta aloitti Kuivasaaren tykkiprojektin. 1.3. 1992 alkaen hän siirtyi Pääesikuntaan erityistehtäviin. Pääesikunnan erityistehtävien jälkeen Eversti Kilpinen on toiminut mm. Saksassa sotilasasiamiehenä sekä sen jälkeen Vaasan Sotilasläänin komentajana. Prikaatikenraali Asko Kilpinen siirtyi reserviin vuonna 1998.

Eversti Jorma Vuohelainen (s 13.4. 1943, SlRR:n komentaja 1992 - 1994) kävi kadettikoulun 50. kadettikurssin vuosina 1963 - 1966 ja Sotakorkeakoulun Maasotalinjan teknillisen opintosuunnan 1972 - 1975. Hän on aikaisemmin palvellut muun muassa SlRtR:ssä ja Pääesikunnassa eri tehtävissä. Ennen rykmentin komentajaksi tuloaan hän oli YK-palveluksessa. Killan kitkaton yhteistyö Jorma Vuohelaisen kanssa alkoi jo 1980-luvulla hänen palvellessaan rykmentin II Patteriston komentajana Upinniemessä. Rykmentistä eversti Vuohelainen siirtyi Pääesikuntaan rannikkotykistön tarkastajaksi. Kommodori Jorma Vuohelainen siirtyi reserviin vuoden 1998 lopussa Merivoimien apulaiskomentajan virasta.

Eversti Ossi Kalevi Kettunen (s. 10.10.1942, komentaja 1.12.1994 - 1.5.1997), Kadettikurssi 51 vuonna 1967, palvellut rykmentissä 1967 alkaen eri tehtävissä, jäi eläkkeelle 1997. Eversti Kettunen suhtautui erityisen myönteisesti vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan. Hänen aikanaan koulutustoimintaa ja reserviyksikkötoimintaa kehitettiin voimakkaasti. Eversti Kettusen aikana SlRR sai vuoden RYT joukko-osastotittelin Killan saadessa vastaavan kiltatittelin. Eversti Kettunen antoi tukensa Killan toiminnalle ja erityisesti Kuivasaaren museoaluetta kehitettiin yhteistuumin hänen kanssaan. Kuvat: SA-kuva

Eversti Hanno Strang (s. 19.6.1947, komentaja 1.8.1997 - 30.6.1998), Kadettikurssi 54 vuonna 1970, palvellut pääasiassa VaaRPstossa, tuli SlRR:iin sotilasasiamiehen tehtävistä Lontoosta, siirtyi rykmentistä pääesikuntaan. Eversti Strangin viimeiseksi tehtäväksi Lippurykmentin komentajana jäi Suomenlinnan Rannikkorykmentin lakkauttaminen itsenäisenä joukko-osastona. Eversti Strang antoi varauksettoman tukensa Killan toiminnalle. Hän aina ihmetteli ja kunnioitti vapaaehtoisten maanpuolustajien tekemää työtä. Eversti Strangin aikana Kuivasaaren "JÄREÄ" ampui nykyhistoriansa toiset ja kolmannet kunnialaukaukset, ensin 6.12.1997 itsenäiselle Suomelle ja sitten 12.5.1998 Suomenlinnan Rannikkorykmentille.

Teksti: Ove Enqvist